Informaatiovaikuttaminen tarkoittaa tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen sekä paikkansapitävän tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Lue lisää: https://valtioneuvosto.fi/valtioneuvoston-viestinta/informaatiovaikuttamisen-katsaus

Informaatiovaikuttamiseen kuuluu se, että joku järjestelmällisesti ja haitallisesti tuottaa, muokkaa tai rajoittaa tietoa. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten ja organisaatioiden käsityksiin heitä koskevista asioista tai ympäröivistä ilmiöistä, jotta he tekisivät päätöksiä, jotka eivät ole heidän etujensa mukaisia.

Informaatiovaikuttamisen avulla voidaan heikentää yrityksen mainetta, myyntiä ja markkina-arvoa asiakkaiden, sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa, jos esimerkiksi yrityksestä leviää tahallisesti vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Lisäksi se voi aiheuttaa häiriöitä yrityksen liiketoimintaprosesseihin ja päätöksentekoon, jos yrityksen työntekijät tai johto joutuvat informaatiohyökkäysten kohteeksi ja alkavat tehdä vähintäänkin varovaisuutta korostavia päätöksiä.

Akuutti informaatiovaikuttamisen torjuminen ja kriisiviestintä vaativat usein merkittäviä resursseja.

Hybridivaikuttaminen tarkoittaa vieraan valtion järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa, joka haittaa kohdemaan ja organisaatioiden toimintoja. Sen tavoitteena on vaikuttaa kielteisesti johdon päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Onnistuessaan se voi ilmetä kansalaisten elämässä esimerkiksi luottamuksen heikkenemisenä, vastakkainasettelun ja pelkojen lisääntymisenä sekä epätietoisuutena kriisien todellisesta vaarasta. 

Yrityksille ja organisaatioille hybridivaikuttamiselta suojautuminen tarkoittaa varautumista, kuten turvallisuusarkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitämistä, riskienhallinnan tehostamista sekä henkilöstön kouluttamista tunnistamaan ja torjumaan hybridivaikuttamisen erilaisia muotoja.

Maalittaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tai useampi henkilö yllyttää suuren joukon hyökkäämään jonkun yksilön kimppuun esimerkiksi vihaviesteillä. Tavoitteena on vaikuttaa sekä yksilön että hänen edustamansa organisaation toimintaan tai päätöksentekoon. Tämä kiusaamisen muoto voi johtaa vakaviin henkisiin ja fyysisiin seurauksiin uhrille. Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä. Vaikka maalittaminen kohdistuukin usein yksittäiseen ihmiseen, pyritään sillä vaikuttamaan koko organisaation toimintaan tai päätöksentekoon. 

Kyberhyökkäys tarkoittaa vahingontekoa tai häirintää, joka kohdistuu tietoverkkoihin, järjestelmiin, laitteisiin tai digitaalisesti tallennettuihin tietoihin. Esimerkkejä tyypillisistä kyberhyökkäyksistä ovat tietojen kalastelu suoraan ihmisiltä, järjestelmähaavoittuvuuksien hyödyntäminen tai haittaohjelmien levittäminen.

Kyberhyökkäys voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita menetettyjen tietojen, tuotannon keskeytysten ja korjaustoimenpiteiden kustannusten muodossa. Lisäksi yrityksen maine voi kärsiä, mikä voi johtaa asiakaskadon lisäksi luottamuksen menetykseen sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä.

Verkkorikokset ovat rikoksia, jotka tehdään tietoverkkojen tai – järjestelmien avulla tai kohdistuvat niihin. Niihin lasketaan esimerkiksi kunnianloukkaukset, tietomurrot sekä digitaalinen väkivalta, kuten uhkailu, kiristys ja hyväksikäyttö. Verkkorikoksia voidaan kutsua myös kyberrikoksiksi.

Väkivalta tarkoittaa toiseen ihmiseen kohdistettua ruumiillisen voiman oikeudetonta käyttöä tai sillä uhkaamista. Fyysistä väkivaltaa tapahtuu siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa, kuten kaduilla, kodeissa ja työpaikoilla. 

Henkinen väkivalta tarkoittaa muuta kuin fyysistä kajoamista toiseen ihmiseen. Se voi olla avointa tai peiteltyä, suoraa tai epäsuoraa. Se on aktiivista ja tarkoituksenmukaista väkivaltaa, joka vaikuttaa vakavasti kohteen henkiseen hyvinvointiin. 

Digitaalinen väkivalta tarkoittaa teknologian avulla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa solvaamista, nöyryyttämistä, uhkailua ja häpäisyä. Digitaalisen väkivallan seuraukset voivat olla yrityksen työntekijöille traumatisoivia, lamauttavia, turvattomuutta aiheuttavaa sekä osallisuutta ja elinpiiriä rajoittavaa. Työntekijän tai työntekijöiden työkyvyn heikkeneminen voi heijastua yrityksen kykyyn saavuttaa tavoitteensa ja ylläpitää kilpailukykyään.