Jyrähtely voimistuu, kun argumentaatio heikkenee?

Vastineeni Iltalehden 27.3.2025 julkaisemaan juttuun ”Helsingin poliisijohdolta poikkeuksellinen jyrähdys”.

Artikkelissa Helsingin poliisin johto arvosteli kovasanaisesti allekirjoittaneen ja nimettömien poliisien julkisuudessa esittämiä väitteitä. Niiden merkitys on mielestäni yhteiskunnallisesti niin suuri, että haluan esittää niihin omat perustellut näkemykseni. Lähdettyäni pois Helsingin poliisista voin käydä tätä keskustelua.

Kun poliisi jyrähtää, kaikki vaikenevat

Poliisin auktoriteettiin nojaava argumentaatio tai tässä tapauksessa ”jyrähdys” on yleinen ja perinteinen tapa poliisille oikeuttaa omia suunnitelmiaan ja toimenpiteitään.

Voimallisella ilmaisulla halutaan poliisin arvovaltaa hyväksi käyttäen ohittaa vasta-argumentaation sisältö. Sehän on niin, että kun poliisi sanoo jotain, sitä uskotaan. Ja kun poliisi oikein jyrähtää, kaikki vaikenevat eikä kukaan uskalla sanoa yhtään mitään. Poliisia kunnioitetaan – ja valitettavasti myös pelätään.

Käyn alla kohta kohdalta läpi Iltalehdessä esitettyjä väitteitä:

Poliisipäällikkö Jari Liukku kommentoi julkisuudessa olleita väitteitä Helsingin poliisilaitoksen pelolla johtamisen kulttuurista. Hänen mukaansa ”kukaan ei ole sanonut, mitä se pelolla johtaminen tarkoittaa. Pelolla johtaminen tarkoittaa sitä, että me olemme tulosohjattu organisaatio. Meidän pitää käyttää resursseja siihen, mihin tarkoituksiin ne on meille annettu”.

Pelolla johtaminen ei tarkoita tulosohjausta, vaan autoritääristä ja mielivaltaista johtamistyyliä, jossa johto pyrkii tavoitteeseen uhkaamalla esimerkiksi organisaatiomuutoksilla, irtisanomisilla, palkanalennuksilla tai muilla seuraamuksilla.

Helsingin poliisilaitos on tulosohjattu yksikkö, jonka yksi tärkeimmistä tulostavoitteista vuosina 2014–2023 oli organisoida poliisin ennalta estävä työ strategian mukaisesti. Keväällä 2024 Helsingin poliisin johto kohdisti ennalta estävän toiminnon henkilöstöön uhkauksia toiminnon alasajosta ja alemman palkkaluokan tehtäviin siirtämisestä. Toiminto lakkautettiin 4.11.2024 ja yksikön henkilöstö siirrettiin valvonta- ja rikostutkintatyöhön. Muutos koski myös laitoksen muita yksiköitä. Tätä ennen poliisit kertoivat julkisuuteen nimettömästi meneillään olevasta muutoksesta ja pelon ilmapiiristä.

Liukku jatkaa, ettei voi hän voi ottaa väitteisiin kantaa, ”koska poliisi ei tiedä, kuka väitteet on esittänyt ja mihin ne perustuvat. Väitteitä ovat esittäneet Taposen lisäksi myös nimettömänä pysytelleet poliisit.”

Helsingin poliisissa kosto on tehokas vaientamisen väline

Poliisissa yleisesti on tavallista, että nimettömät väitteet johtavat esiselvityksiin ja rikostutkintaan. Näin on käynyt tapauksissa, joissa poliisin eettiseen kanavaan on vihjattu poliisin mahdollisesta lainvastaisesta toiminnasta. Ratkaisevaa ei ole se, mitä kautta mahdollinen laittomuus tulee ilmi. Koston pelko on kuitenkin tehokas avoimen keskustelun tukahduttaja. Esimerkiksi viime lokakuussa poliisilaitoksen johto ilmoitti henkilöstölle ryhtyneensä selvittämään, kuka on vuotanut asioita medialle ja että luvassa olisi irtisanomisia.

Liukku jatkaa: ”Jos se, että me kehitämme toimintamalleja joustavasti, nähdään osaksi pelolla johtamista, niin se täyttää ne kriteerit” Hänen mukaansa ”kaikki muutokset pohjaavat lainsäädäntöön, ja ne on valmisteltu hyvin.”

On täysin laillista palata monen vuoden ennalta estävien toimenpiteiden kehittämisen jälkeen takaisin perinteiseen poliisityöhön. Se ei kuitenkaan ole toimintamallin kehittämistä, vaan se on sen rikkomista. Muutoksessa ennalta estävän erityistoiminnan henkilöstön työnkuva vaihtui perinteiseksi poliisityöksi.

Rikosylitarkastaja Markku Heinikarin mukaan ”on nähty ongelmana, että on erillinen porukka tekemässä ennaltaehkäisevää työtä. Näemme parempana, että se on lähempänä ydintoimintaa”

Poliisin ennalta estävä toiminta muodostui kokonaisuudesta, johon kuului strategian mukaisesti ennalta estävästi suoritettu poliisin perustyö ja erityistoiminta, jossa keskityttiin rikosilmiöiden ja rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Helsingin ennalta estävän toiminnon tehtävänä oli keskittyä jälkimmäiseen.

Ylikomisario Jere Roimun mukaan: ”poliisilaitoksen johto on merkittävästi lisännyt resursseja, joiden avulla poliisi kentällä on. Se ei ole pois hälytystoiminnasta. Roimun mukaan uuden linjan toimivuus on näkyvissä katuturvallisuusindeksissä, joka on kehittynyt alkuvuodesta positiiviseen suuntaan”.

On totta, ettei valvonnan lisäys ole pois hälytystoiminnasta. Sen sijaan se on pois ennalta estävästä toiminnasta, esimerkiksi kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä. Katuturvallisuusindeksi on poistunut poliisin mittaristosta kaksi vuotta sitten, koska se ei kuvaa kovin hyvin katuturvallisuutta. Indeksiin lasketaan mukaan myös yksityisillä paikoilla, esimerkiksi kodeissa, tapahtuvaa väkivaltaa.

On mahdollista, että Roimu tarkoitti katuturvallisuusindeksin sijaan valvonta ja häiriöindeksiä. Sen mukaan häiriöt ovat tammi-helmikuussa 2025 vähentyneet 12 prosenttia samalla, kun valvonnan määrä on lisääntynyt 47 prosenttia verrattuna viiden aikaisemman koko vuoden keskiarvoon.

Valvonta- ja häiriöindekseillä ei näytä olevan yhteyttä toisiinsa

Kun Helsinkiä verrataan muihin kaupunkeihin, niin esimerkiksi Tampereella häiriöt vähenivät 29 prosenttia samalla, kun valvonta väheni 18 prosenttia. Turussa häiriöt lisääntyivät 18 prosenttia samalla, kun myös valvonnan määrä lisääntyi 13 prosenttia. Sen sijaan Itä-Uudellamaalla häiriöt lisääntyvät viisi prosenttia, vaikka valvonta kolminkertaistettiin.

Todennäköistä onkin se, ettei poliisin valvonta ole juurikaan vaikuttanut häiriöiden määrään. Sen sijaan perinteisestikin vuoden rauhallisimpana ajanjaksona tammi–helmikuussa Helsingin poliisilla on ollut aikaa käyttää resursseja häiriökohdevalvontaan. Näin on saatu kuitatuksi valvonnalle annetut määrälliset tulostavoitteet jo heti alkuvuonna. Suoritekeskeisen tuloksellisuuden ongelmista voit lukea tarkemmin täältä.

En osaa sanoa onko pahempaa se, että poliisi perustelee toimenpiteensä tahtomattaan huonosti tai tahallaan huonosti – vai se, että poliisin auktoriteettiasemasta esitetyt väitteet niellään purematta.

Jari Taponen, turvallisuuden ja vaikuttavuuden asiantuntija, Prevenza Oy